Strategiset kyvykkyydet tekevät kasvun

Teoriataustaa

Yrityksen toimintaa tukevat toimialalle ja työelämälle tyypilliset tukikyvykkyydet, sekä kilpailuetua strategisten prosessien kautta luovat strategiset kyvykkyydet (Fainshmidt ym 2016). Tutkimusten mukaan tuki- ja strategiset kyvykkyydet ikään kuin ketjuuntuvat (Bitencourt ym. 2020) ja toisaalta toimitusjohtajien johtamiskyvykkyyksillä on iso merkitys strategisten kyvykkyyksien liiketoiminnallisille hyödyille (Durán ym 2022).

Menetelmistä

Olen analysoinut strategisia kyvykkyyksiä sadan organisaation johtoryhmän jäsenten puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastatteluissa on todettu toimialan ja työelämän tukikyvykkyydet ja pyydetty vastaajia määrittämään strategiset kyvykkyydet.

Kunkin organisaation johtoryhmän haastatteluista kootut strategiset kyvykkyydet on tiivistetty organisaatiokohtaiseen johtamismatriisiin, joihin on määritetty kyvykkyyksien tavoitteet, mittarit ja johtamisvastuut. Sadan organisaation yhteenvedossa on sitten käytetty näiden johtamismatriisien sisältöjä.

Yhteenveto strategisista kyvykkyyksistä

Organisaatiokohtaisista analyyseista tein yhteenvedon, jossa eri strategisia kyvykkyyksiä ei painotettu. Lähtökohtana oli se, että ne kaikki olivat tärkeitä joillekin organisaatioille organisaation tilanteesta riippuen. Strategiset kyvykkyydet jaoteltiin kolmeen kategoriaan oheisen taulukon mukaan.

Taulukko 1. Strategiset kyvykkyydet.

Taulukon osa-alueita voidaan kommentoida seuraavasti: asiakastyön perusosaaminen ei ole strateginen kyvykkyys, mutta asiakaslähtöisyys ja asiakaspalveluasenne nostettiin usein strategiseksi kyvykkyydeksi sekä kuluttaja- että yritysliiketoiminnassa. Analyyttisyys korostui syvää asiantuntemusta vaativissa palveluissa, kohtaamisosaaminen taas koulutus- ja sotepalveluissa.

Johtamistyön strategiset kyvykkyydet luovat edellytyksiä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvään toimintaan. Tällöin johdon tehtävä on luoda maaperä luottamukselle, psykologiselle turvallisuudelle ja yhteisöohjautuvuudelle.

Henkilöstöön liittyvien strategisten kyvykkyyksien lista on pisin ja siinä nähdään yleisesti työelämäkeskusteluissa kuultavia kyvykkyyksiä.

Otetaan esimerkiksi uudistuminen ja oppimishalu

Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden uudistuminen on tärkeä osa Suomen tuottavuuskehityksen parantamista. Kaikki suorastaan huutavat uudistumista ja kasvua. Yksi oleellinen osa uudistumiskykyä on ihmisten oppimishalu – jokaisesta meistähän se uudistuminen lähtee. Siksi oppimishalu on yksi strateginen kyvykkyys.

Proinsightissa olemme mallintaneet oppimishalun koostuvat nykyisen työn tavoitteiden selkeydestä, tulevaisuuden osaamisen kehittämisen motivaatiosta ja kohteista -mitä tulee kehittää. Kolmen kysymyksen indikaattori, kysymyksissä vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä (1) – täysin samaa mieltä (5). Kolmen viitosen vastausrivin antaa 15 % ihmisistä, keskiarvo 12,3 pistettä ja jakauma kallistuu hieman hyvään päähän. Ihan analyysikelpoinen muuttuja siis.

Johtamistyö tukee oppimishalua

Analysoin oppimishalun vaihteluun vaikuttavia muuttujia sekä henkilövastausten että organisaatiokohtaisten tunnuslukujen avulla. Molemmissa analyyseissa vaihtelua selittäviksi muuttujiksi nousivat johtamistyön ydinasiat, luottamus johtoon, tiedonkulun sujuvuus ja esihenkilöltä saatu riittävä palaute. Vastaavasti oppimishalu korreloi useiden muuttujien kanssa; näitä olivat motivaatio ja sitoutuminen, asiakastyöhön paneutuminen ja työm merkityksellisyyden kokemus.

Kuva 1. Oppimishalun muodostuminen ja heijasteet.

Kuvan 1 kaavio pohjautuu siis regressioanalyysien tuloksiin. Johtamistyön elementtien selitysosuus oppimishalun vaihteluun oli henkilödatassa 40 % ja organisaatiodatassa 57 %. Vastaavasti korrelaatiokertoimet oppimishalun ja kuvan 1 yläosan muuttujien välillä olivat tasoa r=0,52 – r=0,62 henkilödatassa ja tasoa r=0,65 – r=0,75 yritysaineistossa.

Kuvassa 2 yhteydet tiedonkulun sujuvuuden ja johtoon luottamisen ja oppimishalun välillä yritysaineistossa. Rasteriksit osoittavat eri ryhmien välistä, tilastollisesti erittäin merkitsevää eroa.

Kuva 2. Tiedonkulun sujuvuuden (Tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on sujuvaa) sekä johtoon luottamisen (Luotan, että yrityksen ylimmän johdon päätökset ovat oikeita yrityksemme menestyksen kannalta) yhteydet oppimishalun tasoon yritysaineistossa.

Yhteenvetoa

1.         Strategiset kyvykkyydet ovat organisaation menestymisen perusta, ilman niitä saadaan aikaan ”tavallista”, jolloin kannattavuus ja kasvu ovat heikkoja.

2.         Kunkin organisaation strategiset kyvykkyydet voidaan määrittää, niitä voidaan mitata ja niihin vaikuttavia johtamistyön osa-alueita voidaan analysoida.

3.         Tässä blogissa esimerkkinä käydään läpi oppimishalun määritelmä ja sitä tukevat johtamistyön osa-alueet.

Lähteet

• Bitencourt C, de Oliveira Santini F, Ladeira W Jr, A, Kunzel Teixeira E (2020) The extended dynamic capabilities model: A meta-analysis. European Management Journal 38, 1, 108-120.

• Durán, W. F. Aguado García, D (2022). CEOs’ managerial cognition & dynamic capabilities (meta-analytical). Journal of Management & Organization 28.3: 451-479.

• Fainshmidt S, Pezeshkan A, Lance Frazier M, Nair A, Markowski E. (2016) Dynamic Capabilities and Organizational Performance: A Meta-Analytic Evaluation and Extension. Journal of Management Studies 53, 8, 1348-1380.